torstai 30. elokuuta 2012

Minttukeksit / Mint cookies



Saimme reissussa Olive garden-ravintolassa maksun yhteydessä ihanat palat Andes-minttusuklaata (ja taisin syödä myös mieheni palan...). Kotiin tultuamme huomasin, että minullahan oli tuota samaa suklaata leivontarouheena kaapissa. Jäänyt sinne kaappiin lojumaan, kun en ollut raaskinut käyttää heti... Näin siinä yleensä menee! Nyt sitten mieheni siskon syntymäpäiväpicnicille päätin leipoa keksejä, joihin käytin tuon pussillisen minttusuklaarouhetta - vähän siitä meni kyllä sellaisenaan syötynä... Saman asian ajaa minttutryffeli tai muu mintun makuinen suklaa. 

Reseptin pohjana käytin jo aikaisemmin hyväksi havaitsemaani suklaakeksireseptiä, joka toimii aina. Pitää vain muistaa, että voi ei ole liian löysää keksejä valmistettaessa ja ettei keksejä paista liian kauan. Näin saavuttaa ihanan mehevät keksit! 



Minttusuklaakeksit

225 g voita
2 dl kidesokeria
2 dl fariinisokeria
2 kananmunaa
7 dl vehnäjauhoja
3 rkl kaakaojauhetta
1 1/2 tl leivinjauhetta
1/2 tl soodaa
2 tl vaniljasokeria
3 1/2 dl minttusuklaarouhetta

Vatkaa sokerit ja huoneenlämpöinen voi keskenään. Lisää joukkoon munat yksitellen, koko ajan vatkaten. Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää ne joukkoon ja sekoita hyvin. Lisää lopuksi joukkoon minttusuklaarouhe. Pyörittele taikina palloiksi leivinpaperin päälle. Käytin itse keksikauhaa apuna.
Paista 175 asteessa noin 15 minuuttia. Älä paista liian kauan, jotta keksit eivät kuivu liikaa. Anna keksien jäähtyä hetken aikaa ja nosta halutessasi jäähtymään ritilän päälle. 

Minä pakkasin nämä picnic eväiksi mukaan - Nam! 

tiistai 28. elokuuta 2012

Omenapiirakka

Ja lisää herkkuja omenoista... 


Päätin tehdä omenoista vielä toisenlaista piirakkaa. Käytin pohjaan ja päällimuruksi tämän suosituksi tulleen marjapiirakan pohjaa. Täytteestä tuli ihanan mehukasta ja maukasta sekä pohjasta mureaa - Herkullista!



Omenapiirakka

Pohja
150 g voita
1 1/2 dl sokeria
 3 1/2 dl jauhoja
 Täyte
noin 6 puutarhaomenaa
 1 dl tummaa sokeria
1 tl kanelia
2 tl vaniljasokeria
3/4 dl mantelilastuja
Laita kylmä voi, sokeri ja jauhot keskenään monitoimikoneeseen. Murusta seos leikkuuterällä mureaksi. Ota noin 1 1/2 dl muruseosta erilleen ja painele loput noin 11x35cm vuokan pohjalle.
Kuori omenat ja poista niistä siemenkodat. Siivuta ne ohuiksi siivuiksi. Laita kulhoon tumma sokeri, kaneli ja vaniljasokeri sekä mantelilastut (voit halutessasi jättää osan mantelilastuista koristeeksi piirakan päälle). Lisää kulhoon vielä omenasiivut ja sekoita täyte kunnolla sekaisin. Levitä täytettä runsaasti piirakkapohjan päälle (saa olla hieman kukkurallaan) ja ripottele loput pohjan murut täytteen päälle. Halutessasi ripottele vielä erilleen otetut mantelilastut koko piirakan päälle. 

Paista 175 asteessa noin 35 minuuttia, kunnes täyte on saanut kevyesti väriä ja pehmentynyt. Nautiskele piirakasta lämpöisenä esimerkiksi vaniljajäätelön tai -kastikkeen kera.

Vinkki! Tummana sokerina voi käyttää brown sugar nimellä myytävää sokeria, fariinisokeria tai ruokokidesokeria.

Pala piirakkaa - olkaa hyvä!


maanantai 27. elokuuta 2012

Hedelmätäytekakku



Kiireinen viikonloppu taas takana. Kakkuja tuli tehtyä muutamia ja lisäksi muutakin leivontaa. Eilen lähes koko päivän vietimme lemmikkipuistossa mieheni siskon syntymäpäiviä viettäen. Tein hänelle toiveiden mukaisen syntymäpäiväkakkun. Pari vuotta sitten tein hänelle yo-täytekakut, joten tiesin aika tarkkaan hänen toiveet kakun täytteestä. Toiveiden mukaisessa täytteessä piti olla valmisvaniljakreemi, pienen kermavaahtomäärän kera. Tuolla mentiin taas tälläkin kertaa. Tuo täyte on helppo valmistaa vaikka ensikertalaisen, koska maustamista tai muuta ei tarvita. Kakun päälle ajattelin ensin mansikoita, mutta koska mansikoita ei kauppareissulla löytynyt, piti muuttaa suunnitelmaa. Valitsin koristeeksi marjoja ja hedelmiä, jotka molemmat ovat sankarin suosiossa! Ne sopivatkin myös kakun täytteeseen hyvin.

Tuosta alta löytyy tekstinä koko täytekakun valmistus pohjan paistamisesta kakun koristeluun.



Hedelmätäytekakku

Kakkupohja

4 isoa kananmunaa
160 g sokeria
80 g vehnäjauhoja
80 g perunajauhoja

Vatkaa munat ja sokeri kunnolla vaaleaksi vaahdoksi. Sekoita jauhot keskenään ja siivilöi ne muutamassa erässä vaahdon joukkoon. Nostele nuolijaa apunakäyttäen jauhot vaahdon kanssa kokonaan sekaisin. Kaavi pohjia myöten, jotta jauhopaakkuja ei jää taikinan joukkoon. Pingota leivinpaperi pohjan ja reunan väliin. Voitele vuokan reunat tai laita reunoille leivinpaperisuikaleet. Kaada taikina vuokaan. Paista noin 160 asteessa 30 minuuttia tai kunnes cocktailtikkuun ei jää enää märkää taikinaa, kun painat sen kakun keskelle ja nostat ylös. Kumoa kakkupohja ritilän päälle jäähtymään.

Vaniljatäyte hedelmillä ja marjoilla

2 pss vaniljakastikejauhetta
noin 3 1/2 dl maitoa
2 dl vispikermaa
3 tl vaniljasokeria 

2 persikan puolikasta
1 banaani 
200 g mansikoita

Vatkaa maito ja vaniljakastikejauhe keskenään pakkauksen ohjeen mukaan. Lisää maitoa tarvittaessa. Tuosta saa tulla aika paksu kreemi. Vatkaa kerma vaahdoksi ja nostele se paksun vaniljakastikkeen joukkoon. Halutessasi, lisää hieman vaniljasokeria joukkoon.

Pilko hedelmät ja marjat täytettä varten.

Kakun kasaus

Kostutukseen 

noin 2 dl vaniljamaitoa tai appelsiinimehua

Leikkaa jäähtynyt kakkupohja kolmeen osaan. Kelmuta paistovuoka ja laita pohjalle yksi kakkupohjakerros. Kostuta kakkupohja pullasutia apunakäyttäen. Levitä päälle puolet pilkotuista hedelmistä ja marjoista. Levitä puolet vaniljatäytettä päälle ja nosta seuraava kakkupohjakerros. Toimi kuten edellä seuraavan kerroksen kanssa. Kostuta lopuksi päällimmäinen kakkupohja ja nosta jääkaappiin meheytymään mielellään yön yli. 

Kumoa täytekakku tarjoilualustalle ja ota vuoka sekä kelmut pois kakun ympäriltä. 

Kakun koristelu

1 (säilyke)persikka
viinirypäleitä
mustikoita
punaherukoita
(hilloa)
(hyytelösokeria ja vettä)


4 dl kermavaahtoa
tomusokeria ja vaniljasokeria maun mukaan

Levitä täytekakun päälle ohut kerros hilloa. Pilko hedelmät haluamallasi tavalla ja levitä marjoja sekä hedelmiä kakun päälle. Käytä tässä omaa luovuutta! Levitä halutessasi kiille (esimerkiksi hyytelösokerista, pakkauksen ohjeen mukaan) hedelmien ja marjojen päälle. 
Huomio! Varsinkin pakastemarjoja käytettäessä kiilteen käyttäminen on ehdotonta.

Vatkaa kerma vaahdoksi yhdessä tomusokerin ja vaniljasokerin kanssa. Pursottele kauniisti pursotuspussia ja -tyllaa eli pursotuterää apuna käytten täytekakun sivuille ja reunoille. 


 Tällä kertaa ei tullut otettua vaihekuvia täytekakun teosta, mutta tarvittaessa täytekakun valmistuksesta löytyy vaihekuvat täältä äitienpäiväkakusta, jonka tyttäreni keväällä teki.Tuo kakku on täytteeltä ja koristuksilta hieman erilainen, mutta perusasiat ovat samat.

Onnea vielä kälylleni :o)

lauantai 25. elokuuta 2012

Vaaleanpunainen unelma


 
Jäipä tuosta yhdestä kakusta mansikkamoussea aika reilusti yli. Jotenkin aina tuo täytteenmäärä on yllätys noissa muotokakuissa, vaikka niitäkin on tullut vaikka kuinka ja paljon tehtyä! No, löysin kaapista pötkön dominoita ja päätin murskata ne pienen rasvamäärän kanssa pohjaksi. Painelin muruseoksen pienen, mutta korkean vuokan pohjalle. Täytteeseen lisäsin muutaman liivatteen, koska en koskaan tee kakkujen täytteistä niin jämäkkää kuin hyydykekakuista. Kaadoin täytteen vuokaan, joka sisäpuolen olin öljynnyt ja tomusokeroinut kevyesti. Laita jääkaappiin hyytymään vähintään 4 tunnisi tai mielellään yön yli. 




Kuten huomaatte, tähän ei mitään tarkkaa reseptiä ole.  



Pienet pursotukset kermavaahdosta koristeeksi ja päälle pienet karkkipallot. Suklaata olisin vielä halunnut koristeeksi, mutta tällä kertaa se ei vain onnistunut :o)

Mukavaa lauantaipäivän jatkoa!!

perjantai 24. elokuuta 2012

Keikauskakkua omenalla


 Saimme ihanilta lasten iso- sekä isoisovanhemmilta paljon omenia. Niitä on syöty ihan sellaisenaan, mutta pitihän niistä jotain leipoakin. Päätin kokeilla ensimmäiseksi keikauskakkua omenalla. Koska meillä rakastetaan kardemummaa, laitoin ripauksen sitäkin taikinaan. Kanelihan on melkeinpä pakollinen omenan kaveri, joten sitä myöskin kaardemumman lisäksi. 
Lasten kommentit olivat alkuun "ei näytä hyvältä", mutta kun sain heidän maistamaan, olisivat syöneet koko kakun :o) Ehkäpä tuo on hieman väritön ja ulkonäöllisesti apea, mutta maku kyllä korvaa tuon puutteen...




Keikauskakkua omenalla

200 g voita
2 dl sokeria
3 kananmunaa
3 dl vehnäjauhoja
1 1/2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
1 1/2 tl kanelia
1 tl kardemummaa
1 dl maitoa
3 rkl omena-vaniljalikööriä tai
omenalikööriä

noin 5 puutarhaomenaa
(tomusokeria)

Vatkaa huoneenlämpöinen voi ja sokeri kunnolla vaaleaksi. Lisäile kananmunat yksitellen koko ajan voimakkaasti vatkaten. Sekoita vehnäjauho, leivinjauhe, vaniljasokeri, kaneli ja kardemumma keskenään. Lisää maidon sekaan likööri. Sekoittele kuivia aineita ja nestettä vuorotellen taikinan joukkoon. 
Poista omenista kuoret ja siemenkota. Leikkaa omenat ohuiksi siivuiksi. Pingota 20 cm vuoan pohjalle, reunan väliin, leivinpaperi. Öljyä vuoan reunat kevyesti. Levitä omenasiivut vuoan pohjalle ja kaada taikina päälle. Paista noin 175 asteessa noin 40 minuutin ajan. 

Anna kakun jäähtyä hetken aikaa ennen kumoamista. Irroita vuokan reunat kakun ympäriltä ja laita tarjoiluastia kakun päälle. Kippaa kakku ympäri ja poista kakun päältä vuokan pohja ja leivinpaperi. Voit hieman ripotella tomusokeria kakun päälle. Se sulaa kauniiksi kiilloksi omenoiden päälle.

Vinkki! Likööriä ei ole pakko käyttää kakkutaikinassa.

Huom! Huomasin, että omena-vaniljalikööriä ei ole enää saatavilla. Minä käytin kaapista löytämästäni vanhasta Omena-vaniljalikööristä tuohon kakkuun. Liköörinä voi halutessaan käyttää vaikka omenalikööriä, mutta kakku onnistuu hyvin ilman likööriäkin. (lisäys 25.8.3012)




Tarjoa sellaisenaa tai vaniljakastikkeen kera. Minä tein kakkupalan kaveriksi löysän kermavaahdon  ja osaan kaadoin vielä tilkan Vermontin vaahterasiirapia päälle. Kyllä maistui!

Lisää syyssadon herkkuja on vielä tulossa - olehan tarkkana!

Mukavaa viikonloppua!

tiistai 21. elokuuta 2012

Vadelma-persikkapiirakka


Viimeisellä lomaviikolla ennen koulujen alkua yllätin lapset vadelma-persikkapiirakalla. Pihallemme kertyi viimeisten lomaviikkojen aikana parhaimmillaan kymmenen lasta pelaamaan pihapelejä ja leikkimään. Oli ihanaa kesätunnelmaa, kun minä paistelin lapsille vadelma-persikkapiirakkaa samalla kun lasten naurua ja leikin ääniä kantautui pihalta. Oli aika uskomatonta, että kymmenen eri ikäistä lasta (3-11-vuotiaita) leikkivät kaikki samaa leikkiä, ilman minkäänlaista riitaa tai ongelmaa. Voin sanoa, että ei tuota ihan joka päivä tapahdu... ;o) 

Vadelma-persikkapiirakka

Pohja
3 1/2 dl jauhoja
150 g voita
1 1/2 dl sokeria

Täyte
2 kananmunaa
1 1/2 dl sokeria
150 g ranskankermaa
100 g ricottajuustoa tai tuorejuustoa
2 tl vaniljasokeria
2 rkl perunajauhoja
4 dl vadelmia
2 persikkaa

Laita kylmä voi, sokeri ja jauhot keskenään monitoimikoneeseen. Murusta seos leikkuuterällä mureaksi. Ota noin 1 1/2 dl muruseosta erilleen ja painele loput noin 15x20 cm vuokan pohjalle. 
Paista pohjaa noin 10 minuutin ajan 175 asteessa.

Valmista täyte vatkaamalla täytteen ainekset - marjoja ja persikkaa lukuunottamatta - keskenään. Kaada täyte esipaistetun piirakkapohjan päälle. Kuori persikat ja leikkaa ne ohuiksi lohkoiksi. Levitä vadelmat ja persikat täytteen päälle. Murustele lopuksi erilleen otettu muruseos koko piirakan päälle. Paista uunin alatasolla 175 asteessa noin 35-45 minuutin ajan.

Anna jäähtyä ennen paloiksi leikkaamista! 


sunnuntai 19. elokuuta 2012

Reissuraporttia




Kaikki nämä blogiongelmat, lomailut ja kiireet ovat siirtäneet lupaamani reissuraportin päivittämistä tänne blogiin. Kuvia on paljon... Koneelle tuli ladattu noin 3000 kuvaa reilusta kolmesta reissuviikosta. Tuohon päälle lisäksi videotallennetta ja videokameran ottamia kuvia. Ihan äkkiä ei noita kaikkia kuvia läpi käydä ja täytyy myöntää, että ihan kaikkia kuvia en vieläkään ole kerinnyt läpi käymään. Blogiin on pyydetty tuota reissuraporttia, joten yritän kerätä ruokaan ja leivontaan liittyviä kuvia, mutta vaikea on välttää muiden kuvien tulemista mukaan.


Olimme siis kesä-heinäkuun vaihteessa reilut kolme viikkoa automatkalla eli road tripillä Amerikassa, tarkemmin Californiassa, Nevadassa ja Arizonassa. Lensimme San Franciscoon ja San Franciscosta. Vuokrasimme koko matkan ajaksi auton, joten kilometrejä kertyi noin 5000. Meitä oli matkalla koko perhe eli kaksi aikuista ja kolme lasta. Lapset ovat tottuneita autoilijoita, koska tämä oli nuorimmaiselle kolmas road trip ja meille muille neljäs.
Matka kokonaisuudessaan meni hienosti ja näimme niin upeita paikkoja, että niitä on vaikea sanoin tai edes kuvien kautta välittää. Varsinkin kansallispuistot Yosemite ja Grand Canyon jäivät mieleen ihmeellisinä paikkoina kauniiden maisemien vuoksi.
Kaupungeista tietysti San Francisco on yksi kauneimmista suurista kaupungeista joita minä olen nähnyt. Olin tuolla nyt toista kertaa ja vieläkin jäi nähtävää! Toki San Franciscossa on paljon muutakin nähtävää kuin vain tuo silta, mutta se taitaa olla kuuluisin. 
 Vankilasaarelle eli Alcatrazille emme edes päässeet, koska liput olivat meidän matkapäiviltä jo pari viikkoa etukäteen loppuunmyydyt.


(Kuvassa kuuluisa Lombard street, San Franciscosta)

Uutena tuttavuutena San Diego jäi mieleen. Se on todella kaunis kaupunki, täynnä nähtävää ja koettavaa. Lasten kanssa ihanteellinen, koska kaupungin keskusta on helppokulkuinen ja keskustasta pääsee lautoilla esimerkiksi läheiselle Coronadon saarelle. Tuolla saarella on mahtavia omakotitaloja. Kävimme seuraamassa itsenäisyyspäivän paraatia tuolla ja lisäksi minä osallistuin itsenäisyyspäivän 15 kilometrin juoksutapahtumaan.

 Las Vegas on sitten ihan oma maailmansa... Ei voi verrata mihinkään muuhun kaupunkiin. 


San Franciscossa sijaitsee Ghiradellin suklaatehdas. Pääsimmekin maistelemaan tehtaan suklaita monessa eri kaupungissa. Laskimme kuinka monta maistiaissuklaata saimme syötyä reissun aikana ja kyllä niitä aika paljon tuli herkuteltua :) Tarjolla oli hasselpähkinäsuklaata ja se oli kyllä herkkua. Ostimme noita myös mukaamme, mutta tavallisesta ruokakaupasta. Hinta oli huomattavasti huokeampi siellä. 
Yleensä kotimaiset suklaat pieksevät mennen tullen ulkomaalaiset suklaat, mutta tuo Ghiradellin hasselpähkinäsuklaa nousi meillä aika korkeille pisteille.



Ghiradellilla on suklaamyynnin lisäksi myös jäätelöbaareja/kahviloita ympäri Californiaa. Voi olla, että noita on myös muualla, mutta me kävimme kyseisissä baareissa San Diegossa, Disneylandissä, Montereyssä sekä San Franciscossa (voitte arvata, että kun esim. San Franciscossa oli kolme kahvilaa ja noita suklaamaistiaisia sai jokaisesta muutamana päivänä... niitä tuli maisteltua).


Tässä vielä jätskibaarin vohvelikippojen dippaus.

Joka reissulla pitää ainakin kerran käydä Cheesecake factoryssä. Niin tälläkin reissulla. Kävimme syömässä Beverly Hillsin Caheesecake factoryssä. 



Juustokakut otimme mukaan, koska olimme suuntaamassa rannalle ruokailun jälkeen. Lasten hyppiessä vedessä oli mukava herkuttella juustokakuilla. Nuo palat ovat niin suuria, että muutamasta palasta riittää hyvin syötävää koko perheelle.





Minun mielestäni Amerikkalaiset karkkihyllyt eivät ole kovinkaan houkuttelevia. Jotkut tietyt jutut ovat sellaisia, että niitä tulee ostettua. Montereyssä törmäsimme karkkikauppaan, jossa myytiin eurooppalaisia karkkeja. Tarjolla oli myös salmiakkia ja muistaakseni myös lakritsia - ihan samoja karkkeja kuin meilläkin irtokarkkihyllyissä. Pandan lakuja ja Fazerin suklaata on ollut jo aika päiviä Amerikan mantereella myynnissä, mutta ainakin 1996 vuonna niitä oli vain luontaistuotekaupoissa.




Vaikka karkkihyllyt eivät niin kovasti houkuttelekaan, niin jäätelövalikoimaa on  sitäkin enemmän ja parempaa. Tuo yllä oleva jäätelö on omaa herkkuani! Myös pelkillä suklaahipuilla varusteltuna tuo maistui erinomaiselle. Useasti ostimmekin tuollaisen ison purkin jäätelöä, josta sitten rannalla söikin koko perhe :o) Yksittäisiä tikku- ja tötteröjäätelöitä on kaupoista hankala edes löytää.

Alla oleva karkkikauppa houkutteli lapsia ja aikuisia, mutta ei toki syömään...





Noin viikkoa ennen reissua satuimme näkemään telkkarista dokumentin amerikkalaisista karkeista. Siinä samassa puhuttiin myös kaupasta nimeltä Hotlix. Sattumalta kävellessämme Pismo Beachin kalastuslaiturilta ravintoloille päin, tuo kyseinen kauppa osui kohdalle. Tuolla siis valmistetaan erilaisia karamelleja ja tikkareita, joiden sisällä on kuivattuja toukkia ja hyönteisiä. Nam... Ei kuitenkaan nyt ostettu moisia mukaan, vaikka nyt hieman harmittaakin. Tuolla takana näkyy nuo tuotantotilat, mutta olimme niin myöhään liikenteessä, että valmistus oli siltä päivältä jo ohi...

Otin kuvan kaupan seinällä olleesta cakepops - julisteesta, jossa suklaakuorrutteinen cakepops oli koristeltu toukilla - yök!



Pismo Beachillä tapasimme myös tämän ihastuttavan pelikaanin, joka poseerasi meille kauan. Ympärille kerääntyi muitakin kuvaajia ja ihastelijoita. Ehkäpä tuo oli tottunut noin julkisella paikalla valokuvauksen kohteeksi joutumiseen.





Pismo beachin jälkeen tuli sattumalta hieno mahdollisuus nähdä merinorsuja. Nuo suuren suuret merinisäkkäät köllöttelivät rannalla, välillä toisistaan mittaa ottaen (alempi kuva).






Monterey on kuuluisa rantakaupunki 1-tien varrella. Siellä sijaitsee suuri akvaario, joka on rakennettu vanhaan Portolan säilyketehtaaseen. Akvaarion tiloihin oli tehty hieno alue tehtaan historiasta, kunnioittaen vanhan rakennuksen historiaa. 






Varsinkin keskimmäinen lapsista oli kovin kiinnostunut säilyketehtaan laitteista ja videoista, joissa tehtaan historiasta kerrottiin. Saipa äitikin tietoa miksi tehdas perustettiin, miten se toimi ja miksi se lopetettiin. Historian havinaa. Tuo Cannery Row on nyt sitten kuuluisa kauppa- ja varsinkin ravintola-alue. 






Tuo akvaario oli itsessään aika jännä paikka, kun siellä pääsi kosketuksiin merieläinten ja -kasvien kanssa sekä nuoriso pääsi jopa sukeltelemaan pienelle merivesialueelle. Nämä meduusat olivat meidän yksiä suosikkeja. Niitä oli vaikka minkälaisia. Ihan mahtavia eläimiä.





Voisi sanoa, että koko matkan ajan oli ympärillä hedelmä- tai viinirypälepuita. Ehkä suurimmaksi osaksi nuo oli California puolella, mutta kyllä niitä muuallakin näkyi. Nuo puut kantoivat suuria hedelmämääriä. Näkyipä yhtä viinirypäleviljelmää vartioivan kojootti... En uskaltautunut siinä vaiheessa autosta ulos. Noita viljelmiä oli oikeasti silmän kantamattomiin.




Yllä sitruspuu täynnä hedelmää.









Viinirypäleviljelmät tuottamassa rypäleitä


Näitä alla olevia kauniita maisemia ei voi jättää kokonaan tästä reissuraportista pois. Grand Canyonille saavuimme hieman turhan myöhään illalla eli valokuvausaikaa ei paljoakaan ollut. Paikka oli kuitenkin näkemisen arvoinen - ihan uskomaton auringonlaskun valaistessa koko kanjonin oransiksi.







Alla olevassa kuvassa Yosemiten väritys taas oli aivan toisenlainen, mutta omalla tavallaan jylhä ja kaunis. Vasta kotona luin netistä, että tuolle kuvassa näkyvälle korkealle Half domelle olisi päässyt kiipeämäänkin. No, meillä oli lapset mukana, joten tuo olisi joka tapauksessa jäänyt väliin. Ehkäpä jonain päivänä tuo päästään toteuttamaan!



Voi olla, että lisää kuvia ja materiaalia tiettyihin juttuihin liittyen tulee vielä tulevaisuudessa tänne blogiin. Materiaalia on niin paljon...


torstai 16. elokuuta 2012

Veljeni syntymäpäiväjuhlat

Veljeni täytti pyöreitä vuosia tuossa parisen viikkoa sitten. Viime viikonloppuna pääsimme sitten syntymäpäiviä juhlistamaan. Tarjolla oli kaksi kattausta. Osa ihmisistä oli läpi molempien kattausten ja osa vain toisessa. Minä lupauduin hoitamaan makean puolen valmistuksen toiveiden mukaan ja veljeni vaimo hoiti hienosti ruokapuolen. Lisäksi myöhäistä iltaa varten tein vielä muutaman kinkkupiirakan tarjolle. 


Harmi, että juhlista jäi ottamatta tarjoilupöydästä kuvia ennen tarjoilun alkua, mutta aina ei kerkeä olemaan monessa paikassa samaan aikaan... Muutaman räpsäsyn pääsin kuitenkin tarjolla olleista ruoista ottamaan.

Alla ruokapuolen tarjoilut:


Vihersalaatti Cantaloupemelonilla


(pastaa, paprikaa, aurinkokuivattua tomaattia, fetajuustoa, salaattia sekä yrttiöljyä)



Lisäksi oli vielä lämminsavulohta, uusia perunoita, kermaviilikastiketta sekä paljon muuta. Iltajuhlissa oli tarjolla grillistä naudanlihapihvejä. Kyllä pitää sanoa, että tarjoilut olivat oikein maistuvat.

Makeana tarjottavana oli toiveiden mukaan tehdyt tarjoilut:


oli tarjolla kolme kulhollista ja marenkeja olin paistanut vielä ylimääräistäkin. Kyllä ne vaan on niin herkullisia - vaikka itse sanonkin :o)

Varsinaisena kakkuna oli kaksi golf-aiheista täytekakkua


Olin kasannut - äidin avustuksella- lahjaksi veljelleni valokuva-albumin menneistä vuosista. Loppuun jäi vielä muutama sivu tyhjää vieraiden muisteloille sekä juhlan valokuville. Niitä tulikin napsittua illan mittaan mukavasti, joten eiköhän loputkin sivut tule täyttymään...



Onnittelut sankarille!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...