maanantai 9. helmikuuta 2015

New Yorkin kakkukurssi / Cake class in New York



Sain loppuvuodesta mahdollisuuden New Yorkin reissuun ja samalla pääsin osallistumaan New Yorkissa Sugar flower cake shopin hääkakkukurssille. Monta mielenkiintoista muutakin paikkaa olisi ollut tarjolla, mutta ajankohdat menivät omien aikataulujeni kanssa ristiin ja tämä oli sopivasti Manhattanilla. Eniten minua kiinnosti päästä näkemään miten kurssit ulkomailla järjestetään sekä kuinka annetut opit ja neuvot eroavat meidän suomalaisten opeista. Kakkukurssin lisäksi otin samalle matkalle vielä Cupcakes-kurssin, josta kerron toisella kertaa enemmän.

Kakkukurssi Sugar Flower Cake shop



Ilmoittauduin kurssille muutamaa viikkoa ennen kurssiajankohtaa. Löysin kakkukurssin netin kautta hakemalla Googlesta erilaisia leivontakursseja Manhattanin alueelta. Manhattanin ulkopuolelta olisi muutama kurssipaikka löytynyt, mutta en halunnut pitkää matkaa kurssipaikalle. Minulla oli matkakaveri mukana, joka toimi kurssin ajan kuunteluoppilaana ja valokuvaajana.

Kyseinen kurssi, jolle itse osallistuin, oli nimeltään mini hääkakkukurssi - Master class: Mini wedding cakes. Kurssilla valmistimme kaksi kerroksisen kakun noin 20 henkilölle. Kurssi alkoi klo 11 aamupäivällä ja kesto oli noin 3-4 tuntia. Onneksi aika oli liukuva, koska osa kurssilaisista valmistui kolmessa tunnissa ja osalla meni kakun valmistamiseen hieman kauemmin aikaa. Kurssitila oli eräänlaiseen toimistorakennukseen remontoitu leipomo, joka oli hyvin kotoisa - hyvässä ja huonossa. Olimme siis keskellä pienen pientä leipomoa treenaamassa kakkujen koristelua. Kyseisessä paikassa ei esimerkiksi ollut lainkaan astianpesukonetta, vaan kaikki leipomon tiskit hoidettiin käsipelillä. Ei varmaan täyttäisi suomalaisia vaatimuksia? Kuitenkin tämäkin leipomo kuului hygienialuokan parhaaseen A-ryhmään. Meidän kurssilaisten ei tarvinnut onneksi astioita tiskata, vaan työntekijät hoitivat sen puolen.





Tilassa hääräsi kurssin aikana neljä työntekijää sekä kurssinvetäjä, leipomon omistaja Amy. Aluksi meille kerrottiin hygieniaopastus siitä kuinka hyvin kädet pitää pestä ja että kännyköitä ei räpelletä kesken leipomisen tai ainakin kädet pestään hyvin sen jälkeen. Eniten meidän molempien suomalaisten huomiota kiinnitti tässä se, että tämä politiikka ei tainnut koskea kuitenkaan yhtä tarkasti leipomon omia työntekijöitä... No, ei siitä sen enempää.

Ensitöiksemme valmistimme muutaman kukan kuivumaan sokerimassasta, kukkalankojen kanssa. Osa kukasta oli jo valmiiksi tehtynä ja kuivatettuna. Tämän jälkeen saimme eteemme jokainen valmiiksi täytetyn täytekakun, joka oli halkaisijaltaan noin 15 cm. Kuorrutimme kakun voikreemillä/sokerikreemillä. Ensin laitoimme hyvin ohuen kerroksen kuorrutetta kakun ympärille - suomessakin tutun murukerroksen. Tämän jälkeen kakku käytettiin jääkaapissa ja päälle vedettiin toinen, hieman paksumpi kerros samaa kreemiä. Tuota kreemiä hiottiin kakun päälle antaumuksella. Välillä olisin itse ollut valmis lopettamaan, mutta hommaa hiottiin niin pitkään, että kakku oli "täydellinen". Apuna käytettiin lastaa ja pyörivää alustaa. Se pitää sanoa, että käyttämämme kreemi oli kyllä helposti kakun päälle levittyvää sekä mukavaa kuorruttamiseen.


 
Kuvassa kurssinvetäjä Amy kuorruttaa ja kasaa omaa mallikakkuansa.

Tämän jälkeen käsittelyyn otettiin toinen, hieman pienempi kakku. Se kuorrutettiin samaan tapaan. Tämä leipomo ei valmista lainkaan sokerimassalla kuorrutettuja kakkuja, vaan kaikki kakut kuorrutetaan kreemillä. Koristeisiin toki käytimme gum pastea.

Kun kakut oli saatu kuorrutuksen osalta valmiiksi, jatkettiin koristelun parissa. Työntekijät olivat tehneet valmiiksi langoitettuja kukkien terälehtiä. En enää muista mistä kukasta oli kyse, mutta se oli jokin hyvin suosittu hääkukka tällä hetkellä. Värjäsimme kukat tomuväreillä. Käytössä oli myös muutamia mausteita, joilla koristeita olisi voinut värjätä. Ihan mielenkiintoisia nuokin. En itse ollut ajatellut, että mausteitakin voisi käyttää hyvin luonnollisina tomuväreinä.

Lopuksi terälehdet langoitettiin yhteen ja niistä saimme tehdä koristelut kakkuun. Minä menin aika pelkistetyllä koristuksella, koska se oli mielestäni tähän pienen pieneen kakkuun juuri sopiva. Nämä ovat makuasioita. Osa kurssilaisista koristeli hieman runsaammalla koristuksella tuon kakkunsa. Vielä ennen kakun lopullista koristelua piirsimme omat suunnitelmamme paperille. Tässä alla minun suunnitelmani...



Kukkien valmistamisen jälkeen kakku kasattiin kerroskakuksi. Käytimme tukina tikkuja/pillejä. Työnsimme tuet alimpaan kakkuun ja leikkasimme sopivan pituisiksi. Lopuksi kakkua vielä mittailtiin vatupassilla, jotta se olisi aivan suora ja tasainen. Onnneksi näin oli, niin pääsin aika helpolla. Ylemmän kakun alla oli kakun kokoinen kakkupahvi, jonka läpi työnnettiin pitkä tikku, jotta kakku pysyy suorassa. Tikun reikäkohdat täytettiin molemmissa kakuissa pursottaen reikäkohtiin hieman kuorrutetta ja tasaamalla kuorrutteet vielä palettiveitsellä. Jäljellä oli kakun liittymäkohdan piilottaminen. Sen jälkeen aseteltiin koristeet kakkuun kiinni. Nuo kukkien rautalangat työnnettiin kakun sisään ja sen jälkeen kukkia käänneltiin haluttuun asentoon.

 
Minun kakkuni vaihekuvia

Kakku pakattiin pieneen pahvilaatikkoon ja kuljinkin sitten iltapäivän kaupungilla kakkua kantaen... Nuo kakut säilyvät hyvin myös huoneenlämmössä, niin kakku kulki sitten hyvin mukana. Ruokaillessamme kurssin jälkeen tarjoilija kyseli haluaisimmeko jälkiruokaa. Totesimme, että meillä on noin 20 henkilön täytekakku mukanamme, joten jätämme jälkiruoat myöhäisempään ajankohtaan. Säästimme kakun kuitenkin hotellille ja maistoimme palat. Pitää kakun mausta sanoa, että kyllä pysyn edelleenkin siinä omassa ajatuksessani, että suomalaiset täytekakut ovat ihanan meheviä, kosteita ja maukkaita... Vaikka tässäkin kakussa oli herkulliselta kuulostava kinuskikreemi.


Kurssin kakku leikattuna


Sugar flower cake shop-leipomon somistekakkuja

Yhteenveto vielä kurssista

Kurssi oli hyvin mielenkiintoinen. Oli mukava päästä tutustumaan ja näkemään New Yorkin leipomon arkea ja tapaa jolla he kakkuja toteuttavat. Tilat olivat aika pienet, mutta ihan sopivat tuolle pienelle ryhmälle. Meitä oli ryhmässä viisi henkilöä + ohjaaja. Kurssille oli kyllä paikkoja ainakin yhdelle, mutta hän ei koskaan tullut paikalle. Kurssisisällössä ei ollut paljonkaan uutta asiaa, mitä nyt oikeastaan sain varmistusta aikaisempiin oletuksiini. Kukkalangoilla langoitettujen kukkien valmistaminen oli kiva juttu, mutta olisi ollut mukava myös valmistaa terälehdet itse. Toki ymmärrän senkin, että aikataulu ei olisi riittänyt kukkien kuivattamiseen. Kyseisellä leipomolla oli myös paljon muitakin kurssiaiheita valikoimassa. Minun reissuni aikaan ei osunut kuin tämä yksi kurssi. Kakkukurssi ei siis sisällöltään antanut paljon uutta asiaa, mutta toisaalta sain nähdä paljon sellaista leipomon- ja kurssittajan toimesta mitä en muuten olisi päässyt näkemään. Kyseinen kurssi sopii hyvin sellaisille kakkujen koristelusta kiinnostuneille henkilöille, joilla on jo jonkin verran kokemusta kakkujen kuorruttamisesta sekä koristeiden valmistamisesta. Kurssin hinta oli noin 144 euroa.

Tässä alla vielä kurssilaisen keskittynyt ilme kakun kasauksen aikoihin...


Suuri kiitos ystävälleni Minnalle, joka toimi kuunteluoppilaana ja valokuvaajana kurssin ajan. Osa kuvista on napattu kännykän kameralla, osa järjestelmäkameralla. Osa kuvista on minun ottamia ja osa Minnan. Saatiin hyvin kuvistusta tähän päivitykseen.

8 kommenttia:

  1. Hieno postaus, kuvineen kaikkineen, kiitoksella!
    Ulkomaisilla kursseilla olen ollut muutaman kerran eri maissa. On muistettava, että milloin kyse on koristelusta, niin itse taikinaan ei kurssilla panosteta. Kakut tehdään valmiiksi ja mahdollisimman edukkaasti. - Rautalankaa tai edes elintarvikeliimaa en omissa kotiharjoitelmissani koskaan käytä ja kuvaankin sitten miltei hengittämättä Ü! Mutta nythän olikin kyse hää-/kerroskakusta. Kurssi ei myöskään ollut selvästikään suunnattu alan ammattilaisille.
    Sinä, Pullahiiri, olet perehtynyt kakkutaiteen saloihin, kurssittelet ja kirjoitat leivontakirjoja oppaaksi muille, joten arvaan, että NY kurssi ei mitään uutta sinulle tarjonnut - ja hyvä niin, pidä vain oma tyylisi. Kokemuksena varmasti mielenkiintoisa monesta vinkkelistä tarkastellen.
    AINOA asia, joka minusta oli kuitenkin hyvä - erittäin hyvä - oli se kuorrute!

    Hyvää Ystävänpäivää Pullahiirelle..tänäänkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Nami-hiiri! Kurssi antoi kyllä todella paljon kokemusta ja näkemystä :) Sisällöllisestikin oppia siihen, että meillä suomessa tehdään joitakin asioita samalla tapaa ja joissakin asioissa olemme jo hieman edelläkin. Ihana olisi kuulla sinunkin kurssikokemuksistasi! Tällä minun kurssillani kakku oli tehty kyllä ihan tilauskakkuvalikoiman mukaisesti. Kuitenkin nuo maut ovat aika makeita ja rasvaisia eli hyvin erilaisia kuin meidän herkulliset kermakakkumme. Hyvää ystävänpäivää sinullekin! Siihen aiheeseen siirrymmekin ihan kohta täällä blogissakin...

      Poista
  2. Varmasti mielenkiintoinen kokemus, vaikkei sinulle itsellesi tietenkään niin paljon uutta asiaa tullut, kuin ehkä sellaiselle kakkuilijalle, joka ei ole yhtä kokenut kuin sinä. Kivahan se on lisäksi vertailla muiden maiden tapaa toimia tällaisissa kurssituksissa. Ei varmaan olisi tosiaan tuo tila täyttänyt Suomen elintarvikeviranomaisten säädöksiä ;).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä nuo kokemukset aina antaa paljon ja monesti voi olla, ettei itse edes aina ymmärrä sitä antia. Se voi olla omien tapojen vahvistamista tai muuttamista uusien näkemysten valossa. Toki kursseja on paljon ja itselläkin paljon erilaisia asioita, joita voi kehittää. Minusta oli todella omituista, että tuossa leipomossa ei ollut laisinkaan tiskikonetta. Lieden virkaakin hoiti yksi kannettava levy :) Toisaalta oli aika mukava nähdä, että noin pienelläkin pääsee alkuun.

      Poista
  3. Vaikuttaa hauskalta kokemukselta ja varmasti antoisaa omaa työtäsi ajatellen, vaikket juurikaan uutta oppinut :)

    VastaaPoista
  4. kuinka kauan kurssi kesti? Ja tuo leipomo on aivan ihanan näköinen, ainakin näin kuvien perusteella !! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kurssin kesto oli noin 3-4 tuntia, kurssilaisista riippuen. Tuolla eniten pisti silmään juuri se, että nuo vesipisteet olivat aika erikoisesti rakennetut ja tiskikonetta ei ollut laisikaan. En oikein tiedä miten saivat kaikki astiat tiskattua suurten leivontaurakoiden jälkeen. Ehkä joku työntekijöistä toimi sitten pääosin tiskaajana.

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...